Veikkausliiga alkaa! Ennakot peliin!
Veikkausliigan alkua on taas koitettu hehkuttaa kohtuullisesti ja markkinoinnissa onkin ehkä menty jopa askel eteenpäin. Kaikki ottelut ovat nähtävissä ISTV:llä kohtalaiseen 9.90 hintaan ja päälle laatikosta ilmestyy urheilulehden painokset, joten kalliiksi huvi ei tule. Muutenkin tämän kauden veikkausliigassa saadaan varmasti tiukkoja taisteluja niin mitalleista, kuin putoamisestakin, Ja saattaahan jopa olla, että mestaruudestakin jonkinlainen kahdenkauppa päästään vääntämään. Mutta nyt ennakoihin. Joukkueet tulee omasta mielestäni paremmuusjärjestyksessä ja tulevasta mestarista tietysti aloitetaan. 😉
1. HJK
Joukkue on viimekauden jälkeen avannut kaikki ovet ja ikkunat pukukopista ja läpiveto on vienyt ja tuonut ukkoja joka puolelta maailmaa. Tuttuja ja turvallisia miehiä viimekaudelta löytyy edelleen kentältä esimerkiksi Tanaka, Sorsa, Alho, Dähne ja HJK:n oma kasvattipoika Obed Malolo. Lisäksi vahvistuksia on etsitty tällä kertaa aika paljon myös tutuista ja osittain turvallisistakin vaihtoehdoista. Vanhoja ”paluumuuttajia” löytyykin toissakaudella keskikentällä ahertanut Anthony Annan ja 2010 joukkueessa todella hyvin vakuuttanut Medo. Tämä kaksikko onkin odotettavasti veikkausliigan kovinta valuuttaa keskikentän pohjalla. Toppariosasto miehitetään kokonaan uusin voimin, kun HJK:n ehkä paras kaappaus omasta mielestäni Ivan Tatomirovic tulee hoitamaan toppariosastoa Lum Rexhepin ja Ville Jalaston kanssa. Näistä Jalasto nähtäneen enemmän oikean puolustajan paikalla. Toisen laitapuolustajan paikalle on tarjolla Taiwon ja Sorsan tasoisia pelaajia, joten sekin tontti on varmasti kunnossa. Laitapelaajien osalta voidaan sanoa, että taas on kentällä heittää Veikkausliigamittakaavassa parasta osaamista, kun Milanista koko kauden lainalla HJK:ssa esiintyvä Oduamadi edustaa varmasti tämän sarjan parhaimmistoa. Viimekaudet ovat menneet lainalla Serie B:ssä, mutta sieltä peliminuuttien kaivaminen on ollut vähän vaikeaa. Nyt niitä pitäisi olla kyllä luvassa. Toisessa laidassa askartelee suomen maajoukkuemies Nikolai Alho, joten laitapeli on varmasti kunnossa. Siihen kun räväytetään Tanaka keskelle, on keskikentän viisikko kokolailla jäätävä. Ainoa kysymysmerkki löytyykin hyökkäämisestä. Columbiasta suomeen eksynyt Morelos näytti Liigacupissa hyvältä, mutta 19 vuotiaan hyökkääjän niskoilla on melkonen taakka. Intian pääsarjasta tulleen Gadze:n scouttaaminen on kuulemma tehty enemmänkin videoklippien perusteella ja herran tilastot menneiltä vuosilta ei riemuhuutoja aiheuta. Tämän lisäksi penkiltä löytyy Mikael Forsell, jonka parhaat päivät ovat kyllä jo niin kaukana takana, että suuria hurraahuutoja ei tämä hankinta ainakaan omassa kupolissa aiheuta. Joka tapauksessa 1.3miljoonan pelaajabudjetilla ja kokonaisuudessa 4miljoonan kausibudjetilla operoiva HJK on ehdoton ja ainoa suosikki tähänkin kauteen omissa papereissani. Ja tuskimpa toista työtapaturmaa peräkkäin pääsee sattumaan, vaan Lehkosuo valmentaa joukkueen selvään mestaruuteen ja takaisin Mestareiden Liigan karsintoihin.
2. SJK
Viimekauden kakkoset nappasivat siirtomarkkinoiden suurimman kalan, kun Alexei Eremenko Jr. uiskenteli Seinäjokelaiseen katiskaan. Kaiken hyvän lisäksi mies on talven aikana näyttänyt olevansa kunnossa ja pystyvänsä tekemään töitä myös alaspäin. Eremenko tuleekin olemaan todella suuressa osassa Valakarin pelitapaa. Eremenkon suurimpiin vahvuuksiin kuuluu senttimetrin tarkka syöttötekniikka jalan joka osalla ja se pakoittaa useimmiten vastustajan puolustuksen putoamaan pykälän verran alaspäin, koska kärjessä viilettävä Roope Riski on sarjan parhaita ja nopeimpia kärkipelaajia. Tämä jättää vastustajan linjojen väliin useimmiten tilaa, mutta sitten päästään SJK:n tämän kauden heikkouksiin. Näihin väleihin pitäisi laitapelaajien leikata, mutta Tuco, Kink, Vasara tai Sarajärvi eivät ole kaikista vakuuttavampia ja lähtökohtaisesti vaarallisimpia pelaajia tähän hommaan. Myös Riskin loukkaantuminen olisi pienimuotonen katastrofi joukkueelle, koska mielestäni toinen vaihtoehto kärkeen olisi Rahimi ja hänen suorituskykynsä ei ole lähelläkään sarjan kärkeä. Omasta mielestäni tuntuukin, että Pelvaksen lähtemiseen ei oikein päästy reagoimaan millään tavalla. Joka tapauksessa, jos laitalinkit eivät ole joukkueen parasta osaamista, niin alemman keskikentän paikalta löytyykin sitten taas Veikkausliigan kärkipään osaamista. Itse uskon, että Valakari tulee peluuttamaan kahta alempaa keskikenttää, joista toinen on ilman muuta Mehmet Hetemaj. Mies oli viime kaudella SJK:n ilmentymä. Erittäin hyvin taisteleva pelaaja, joka nykyään on myös pallollisena tähän sarjaan oikeinkin hyvä. Rytmittää peliä ja on yleensä aina vapaana, kun omilla puolustajilla on pallo. Toisen alemman keskikentän paikan alussa ottanee Johannes Laaksonen. Mies oli toissakauden tulokas, mutta viimekaudella ei vielä oikein tullut jackpottia. Potentiaali on kuitenkin olemassa ja se on suuri. Tällä kaudella ainakaan kirittäjän puutteesta Laaksosen nousu seuraavalle tasolle ei jää kinni, koska viime kauden TPS:n kapteeni vasta 20-vuotias Matej Hradecky kärkkyy peliaikaa silmä kovana ja tulee tekemään kaikkensa päästäkseen avaukseen. Laitalinkkejen alapuolelta löytyy Valakarin onneksi erittäin hyvät laitapuolustajat, kun maajoukkueestakin tuttu Jarkko Hurme palasi norjasta ja viime kaudella suuren harppauksen pelillisesti tehnyt Tahvanainen operoi toista laitapuolustajan tonttia. Tämän lisäksi, kun Penninkangas, Aalto ja Dorman pystyvät operoimaan oikeastaan mitä puolustajan paikkaa tahansa, on laitapuolustajien osasto kunnossa. Topparipariksi tästä miehistöstä itse valitsisin Meitan ja Kanen. Meita ihastutti Hongassa 2013, jonka jälkeen lähti euroopan kiertueelle joka päättyi 2015 Heinäkuun alussa Skotlantiin. Liike ei ole maailman nopeinta, mutta pelisilmä on tähän sarjaan mahtava. Kane on taas ihastuttanut enemmänkin talven aikana. 190cm pitkä toppari on erittäin nopea ilmestys. Espanjan alasarjoista suomeen eksynyt honkkeli on todella potentiaalinen pelaaja tähän sarjaan. Melkein jokaisessa ennakossa, jonka olen lukenut ennakoidaan, että SJK:lla tulee olemaan vaikeuksia toppareiden avauspelissä. Itse en usko moiseen ongelmaan. Laitapakit ja alemmat keskikentät osaavat kyllä palloa avata ja tarvittaessa Eremenkokin putoaa alemmaksi palloa avaamaan. Tämän lisäksi ainakin Meiten kokemuksella sormi ei mene suuhun kovemmassakaan prässissä, joten tässä on nyt tehty vähän kärpäsestä härkästä. Joka tapauksessa SJK:n materiaali on hyökkäyspäästä todella kapea ja laitapelaajien osalta jopa vajanainen ja tämän takia en usko 900 000 euron pelaajabudjetilla ja 2,4 miljoonan seurabudjetilla operoivan SJK:n pystyvän edes kunnolla haastamaan HJK:ta mestaruudesta. HJK ottaa mestaruuden ja SJK nappaa hopeamitallit kaulaansa ja ovat saavutukseensa varmasti tyytyväisiä.
3 Inter.
Kolmannelle paikalle on todella monta joukkuetta tarjolla. Interin lisäksi mitallista taistelee RoPS, IFK Maarianhamina, FC Lahti ja jopa Kuopiossakin haaveillaan mitalleista. Näiden keskeltä kun kokeilee jotenkin kristallipalloon kurkistaa, niin minun pallossani kolmannelle paikalle putoaa Inter. Dragtsman todella rahakasta sopimusta on jäljellä tämä vuosi ja nyt täytyy tapahtua jotain ja ilmeisesti tapahtuukin. Inter lyö varmaan tarvittaessa vielä yhden tai kaksi vahvistusta pöytään jos tarvii, jotta Dragtsma saa kruunun työlleen seurassa. Nyt jo hankintoja on tehty avokätisesti. Maalin suulle napattiin Veikkausliigan tämän hetken varmaankin paras maalivahti Henrik Moisander. Puolustuksen keskustaan/keskikentän pohjalle löydettiin viimeksi Portugalin Rio Avessa palloillut todellinen profiilihankinta Pape Sow, joka omaa kaikki ainekset todelliseksi tähdeksi tässä sarjassa. Toiselle topparin paikalle tehtiin myös melkonen kaappaus, kun Obilorin aivan varmana pidetty ulkomaan matka pysähtyikin Turun kohdalle ja mies puki päälleen sinimustan peliasun. Inter vahvistui viimehetkillä myös Adama Tambouralla ja Marios Nikolaoulla. Tamboura tulee varmaan operoimaan vasemmalla laitapakin paikalla ja Nikolaou alemman keskikentän roolissa. Miehet ovat itselleni täysiä kysymysmerkkejä, mutta menneisyyden ja tilastojen perusteella potentiaalia hyviksi pelaajiksi tähän sarjaan riittää. Tamboura varsinkin vapauttaa mukavasti Jukka Lehtosen toimimaan linkin paikalla, missä mies tykkää enemmän huseerata. Toisaalta jos Tamboura ei onnistu, voi Dragtsma pudottaa Lehtosen aina alemmas, jolloin Njoku ottaa linkin tontin ja hoitaa sen myös aivan mallikkaasti. Njokun osalta on silti pakko todeta, että liike alaspäin on välillä harmittavan vajavaista. Kymppipaikalta löytyy Sebastian Mannström. Mies onkin näyttänyt, että HJK:ssa laitapelaajaksi jumahtaminen ei todellakaan tehnyt oikeutta Mannströmin pelikäsitykselle, vaan kymppipaikalla homma luistaa todella mallikkaasti. Myös Gnabouyou tulee olemaan tärkeä pelaaja Dragtsmalle. Mies nosti viimekaudeksi huomattavasti tasoaan ja tällä hetkellä tarvetta on sekä oikeassa laidassa, että myös kärjessä. Kuitenkin kärkimiesten osalta ollaan tilanteessa, jossa Duah, Njoku ja Källman taistelevat avauksen paikasta. Näistä Källman on ainoa, joka saattaa pystyä yllättämään ja olemaan oikeasti hyvätasoinen pelaaja tällä paikalla. Källman ihastutti viimekaudella EIF:ssä, mutta viisi reppua ykkösessä ei vielä anna ihmelupauksia Veikkausliigaan. Dragtsman suurin toive tällä hetkellä varmasti onkin, että viimeaikoina Belgiassa palloillut ja jo jonkin aikaa Interin mukana harjoitellut Kennedy Nwanganga tekisi sopimuksen seuran kanssa. Huhuissa on liikkunut tietoja, että Inter ei haluisi tehdä pykälää mikä mahdostaisi hyökkääjän vapaan siirron ulkomaille, joka sekin kertoo omiaan siitä, että Inter on tällä kaudella vakavasti mitallin ja europaikan perässä. Inter ilmoittaa pelaajabudjetikseen 600 000 ja seuran budjetiksi 940 000 euroa. Tästä ei kuitenkaan ole takuita ovatko kaksi viimeisintä vahvistusta ja mukana näissä luvuissa. Ilmeisesti kyllä.
4. FC Lahti
Minun nähdäkseni tällä kaudella erittäin ehjä kokonaisuus, joka on rakennettu ajatuksella ja tästä kertoi jo Liigacupin voitto. Maalilla operoi Tomi Maanoja. ”Psyko” on tämän sarjan parhaita, ellei paras maalivahti ja oli Liigacupin voiton takuumies. Isokokoinen maalivahti on erittäin hyvä ohjaamaan puolustusta ja torjumaan palloja. Vanha tuttu topparipari Kärkkäinen-Tanska on riittävän hyvä tälle tasolle ja kun siihen lisätään kummalla laitapakin tontilla tahansa heiluva erittäin luotettava laitapakki Mikko Hauhia, joka toimii kuin junan vessa, kakkosesta löydetty Boris Tatar, sekä myös puolustajina pärjäävät Sesay ja Länsitalo, niin puolustuslinja on kunnossa varmasti. Alemman keskikentän osalta Aleksi Paajanen, jota on nakeltu muissa seuroissa vähän joka pelipaikalle on tuntunut löytäneensä paikkansa kuhnureiden pelinrakentelun sydämmestä. Tämä tarkoittaa myös, että Maarianhaminasta Lahteen tullut Duarte Tammilehto saa pelata toisena alempana keskikenttänä täysin omilla vahvuuksillaan. Duarte on parhaimmillaan nimenomaan peliä rikkovana ja palloja riistävänä pelaajana ja nyt kun Paajanen hoitaa ison osan pelin rakentamisesta saa Tammilehto keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Duartella on myös todella hyvät erikoistilanne potkut, joista on varmasti iloa kauden mittaan. Hostikka, Tuominen, Bonilha, Shala ja Euller taistelevat sitten ylemmän oksan paikoista ja Korkeakunnaksen toiveissa varmasti onkin, että tämä asetelma saisi pelaajien nostamaan omaa tasoaan entisestään. Shala ja Euller pystyvät molemmat pelaamaan myös piikissä. Fluminesen lainamies Bonilha on näyttänyt mielenkiintoiselta honkkelilta. Jopa 188cm. pitkä laitamies tykkää pelata enemmänkin sellaista pelintekijän roolia ja omaakin erittäin hyvän pelisilmän ja syöttövalikoiman. Aika näyttää, mutta tämä mies saattaa olla erittäinkin tärkeä joukkueelle. Tuo myös pääpelipelotetta, kun keskitykset tulevat vastakkaiselta puolelta kenttää. Kärkihyökkääjän paikalle ei tällä kaudella Rafael mahdu. Tämä paikka tullaan pyhittämään kaksikolle Multanen ja Euller. Viime kaudella 19 reppua ykkösessä paukutellut Multanen tulee olemaan Lahden parhaita hankintoja ja tekemään tuhojaan myös Veikkausliigassa. Erittäin hyvä pelaaja boksissa ja omistaa järkyttävän hyvän maalivainun. Vähintään kymmenen maalin kausi odotettavissa. Saattaa räjäyttää pankin ja voittaa vaikka koko maalipörssin. Lahti operoi sarjan kahdeksanneksi suurimmalla pelaajabudjetilla (400 000€), mutta mielestäni rahat ovat kiinnitettyinä oikeisiin hevosiin. Loukkaantumisia joukkue ei paljoa kestä, joten Lahdessa toivotaankin mahdollisimman vähän uutisia siltä rintamalta. FC Lahden seuran budjetiksi on ilmoitettu 1 250 000€.
5. RoPS
Oma taso tulee tällä kaudella vastaan ja se on näillä tienoilla. Yaghoubi, Obilor ja Chenschinski vaihtoivat maisemaa ja näin keskiakselilta kolme kovaa miestä lähti kerralta. Obilorin korvaajaa toivotaan Hämäläisestä joka on harpponut urallaan eteenpäin kuin Jonathan Edwards parhaimpina aikoinaan, mutta nyt taitaa olla liian suuren crocksit täytettäviksi. Okkonen oli viimekaudella keskikentän pohjalla juuri se pelaaja jonka ansiosta Yaghoubi pystyi olemaan niin hyvä. Nyt Yaghoubin tilalla on Lincolnin akatemiasta takaisin suomeen tullut Taylor, jonka taso tuskin riittää verrattuna Yaghoubiin. Omaa kyllä hyvän potentiaalin, mutta huippu suorittaminen päivästä toiseen olisi pelaajalle uusi asia. Mravec, Mäkitalo, Oluremi ja Saksela pitävät huolen, että linkeissä ja kymppipaikalla taso riittää kyllä. Varsinkin Mäkitalo ja Saksela ovat löytäneet todella hyvin yhteisen sävelen Kokon kanssa joka on koko sarjan paras kärkipelaaja. Vaarallinen jalalla ja päällä. Viime kaudella katastrofialun jälkeen Malinen onnistui ihmeen kautta saamaan joukkueeseen karmean taistelun päälle, mikä palkittiin lopulta hopeisilla mitalleilla. Ihmeitä harvoin tehdään peräkkäisinä kausina, mutta jo pelkästään sarjan paras kärkipelaaja joka tekee varmasti sen reilut kymmenen reppua kaudessa takaa sen, että joukkue taistelee suunnilleen näistä sijoituksista. RoPS on ilmoittanut pelaajabudjetikseen 490 000 ja koko seuran budjetiksi 1 470 000. Tässä näkynee hieman myös joukkueen pohjoinen sijainti ja matkakulut pelireissuilla.
6. IFK Marienhamn
Maarianhaminan saarella ei kauheita tapahtunut talven aikana. Lyyski lopetti, mikä saattaa olla ihan hyväkin piristysruiske seuralle. Tämän lisäksi Petteri Forsell lähti lätkimään Puolaan. Tämäkään ei välttämättä ole huono asia. Forsell oli viime kaudella täysin kaksiteräinen miekka joukkueelle. Tekeminen oman maalin suuntaan jäi kaiken aikaa vajavaiseksi, mutta toisaalta kaveri läväytti aina välillä kolmestakympistä pallon riman kautta häkkiin tai antoi millitarkan pallon tyhjälle maalille. Joka tapauksessa menetys ei ole niin suuri kun voisi kuvitella. IFK:n puolustuksesta vastaa tutut miehet kun Lyyski ja Kojola nappaavat topparin tontin. Lyyski on hidas, mutta omistaa hyvän pelisilmän ja pärjää kohtalaisesti silti. Laitapuolustajista Granlund on ollut joukkueen parhaita jo kaksi vuotta ja tilanne tuskin tästä paljoa muuttuu. Da Cruz ja Wirtanen ovat myös kohtalaisia laitapuolustajia ja sopivat hyvin saarelaisten vastahyökkäyspelaamiseen. Alemmat keskikentät ovatkin sitten loistavia! Mantilla kunnossa pysyessään on näyttänyt olevansa sarjan kärkimiehiä puolustavana keskikenttänä. Pystyy antamaan helpon syötön, mutta pelintekijää miehestä ei tule. Toisaalta ei tarvi tullakkaan, kun joukkue kaivaa taskunpohjalta Petrovicin tasoisen kaappauksen. Mies oli ensin erittäin hyvä IFK:ssa 2006, lähti ruotsiin ja pelasi ensin Vasbyssä ja sitten jopa Allsvenskanissa Brommapojkarnassa ja oli sieläkin joukkueen parhaita, joten tässä sarjassa mies on loistava. Omaa myös hyvät erikoistilanteet, joten tälläkään osa-alueella Forsellin lähteminen ei tuota liian suurta lovea. Ibrahim ja Span pelaavat lähtökohtaisesti laidoilla, mutta myös Assis saattaa löytää itsensä laitamiehen tontilta. Nämä kaikki ovat suunnilleen kelvollisia pelaajia Veikkausliigaan ja pikkuväkkärä Assis on jopa ihan hyvä varsinkin pelatessaan kymppipaikalla. Ekhalie saatetaan asettaa mille paikalle vaan ja Orgill sekä Kangaskolkka taistelevat aloittavan kärjen roolista. Taktiikka tulee ilmeisesti olemaan 4-4-1-1 ja vastahyökkäyspainotteinen. Saarelta on tunnetusti kuitenkin aina ollut vaikea hakea pisteitä ja homma ei tälle kaudelle helpotu. Marienhamnin pelaajabudjetti on tälle kaudelle 534 000 ja seuran budjetti 1 220 000. Tämä kertookin siitä, että saarelaisten työntekijäkulut ovat melko olemattomia ja junioritoiminta melkosen halpaa. Matkustaminen ympäri maata ei nimittäin ole ilmaista tuolta saarelta käsin.
7. KuPS
Kuopion kukkokiekuu meni viimekaudella aivan vihkoon. Adu tuli suurella huudolla ja sitten kikkaili farmissa pari peliä. Joka tapauksessa Afrikan Tähti on niin mukava peli, että Kuopiossa on päätetty ottaa uusi peli. Tällä kertaa korteiksi on valittu Azubuike Egwuekwe joka on näistä korteista kokolailla varmin 2014 Nigerian MM-kisajoukkueessakin mukana ollut toppari tuli suomeen edellisen joukkueen maksuvaikeuksien takia ja tulee varmasti Diallon kanssa muodostamaan hyvän toppariparin. Toinen kortti on Paul Onobi jonka CV:ssä on kolme kohtalaisen tuoretta maaottelua Nigerian paidassa ja miehen pitäisi olla hyvä arpa alemman keskikentän rooliin. Seuraava kortti on Abubakar Aliyu. Aliyu liittyi joukkueen vahvuuteen juuri kauden kynnyksellä ja on pieni kysymysmerkki, mutta joku oikea puolustaja oli saatava. Aliyu oli muutama vuosi sitten voittamassa Nigerialle alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruutta, mutta tällä saavutuksella nyt ei aikuisten tasolla vielä kuuhun mennä. Neljäs kortti on Gbolaham Salami. Salami voitti 2015 Nigerian sarjan maalikuninkuuden ja sarjahan on Veikkausliigaan verrattaessa ihan kovatasoinen. Salami tuli suomeen vähän pulleena ja keskenkuntoisena, joten tässä on selkeä rosvosektorin vaara. Toisaalta siitä että kukaan olisi heikompi kun viimekauden Sirbiladze tuskin on juurikaan vaaraa, joten eipä tämä sektori paljoa ainakaan huonone. Lähtiöiden listasta ainoastaan Dani Hatakalle olisi ollut käyttöä tällä kaudella ja tulijoitakaan ei Afrikan toivojen lisäksi saatu kuin Mika Ääritalo, joka nyt viime kaudella pelasi FC Lahden riveissä jonkunlaisen kauden. Muuten kalakukkokaupungissa toivotaan kädet ristissä, että Pennanen ja Hakola pysyvät terveenä, niin parhaillaan KuPS taistelee mitalleista. Kuitenkin melkein jokaisen pelaajan kohdalla leijuu nytten liikaa kysymysmerkkejä suurien meriittejen ennustamiseksi. Afrikan Tähti oikeilla ihmisillä on kallis peli, joten KuPS:n palkkabudjetti on sarjan neljänneksi suurin 575 000€ ja koko seuran budjetti 1 100 000€.
8.VPS
Vepsun edellinen kausi ei mennyt ihan nappiin. Ensin tapeltiin kulisseissa ja sitten sai lähteä Huttunen. Siirtomarkkinoilla ei viimekauteen verrattaen ole tapahtunut juuri mitään vaan Petri Vuorinen on saanut rauhassa kehitellä joukkueensa kanssa tämän kauden pelitapaa. Sillanpään väistyessä Kobotsev otti aika myöhään kauden alla maalivahdin paikan, mutta on oikein tasokas torjuja Veikkausliigaan. Veli Lampi muutti kulmille ja liittyi VPS:n vahvuuteen ja mikäli miehen jalat kestävät on hän yksi Veikkausliigan parhaita laitapelaajia. 194cm. pitkä Koskimaa hoitaa omassa päässä pääpallot ja Lahtikin on kohtalaisen tason toppari. Nikko Boxall on hyvän tasonen alempi keskikenttä, mutta joukkueen kapeuden takia joutuu pelaamaan topparina oikeastaan aina, jos toppareista joku on sivussa. Sillä tontilla nopeus ei meinaa aina riittää. Laitalinkeistä Soiri oli viimekaudella todella hyvä ja yleisön lempilapsi. Tällä kaudella odotukset ovat vielä korkeammalla. Lähde, Hertsi ja Vahtera jakaa minun käsittääkseni kymppipaikan ja toisen laitapelaajan tontit. Kärjessä Vuorinen haluisi ilmeisesti pelaavan Clennonin, mutta kun pelitapa tuntuu nyt olevan maatapitkin pelaaminen, niin silloin palloa ei kuulu pelata Clennonon jalkaan. Miehelle kun pallon jalkaan syöttää, niin se on kuin kivikkoon potkaisisi, koskaan ei tiedä mihin suuntaan se sieltä pomppaa. Toisena vaihtoehtona on Morrissey, joten voisi veikata, että VPS ei tällä kaudella ole se eniten maaleja tekevä joukkue. Mutta VPS osaa puolustaa ja tulee pärjäämään tämän takia kohtalaisesti. VPS:n pelaajabudjetti on 510 000, mikä herättää vahvan kysymyksen, että mihin se raha on tuupattu. Koko seuran budjetiksi on ilmoitettu 1 500 000€
9. HIFK
Se on edessä sitten stadilaisilla se kuuluisa ”toinen kausi”. Ukkoo kävi trialilla harjoituksissa kun Ilveksen maalilla, mutta kukaan ei oikein miellyttänyt ketään. Sitten oli hetki talvella, kun tuntui koko joukkue olevan lasaretissa ja harjoituksissa miehiä oli kourallinen. Nyt kuitenkin kaikki näyttää paremmalta. Miehet on terveitä ja kolme hyvää hankintaakin jäi rukkaseen. Mäkelä on ajatusmaailmassani erittäin hyvä kärkimies HIFK:n pelitapaan, Gela on pätevä mies keskikentän pohjalla ja Pirttijoki tuo sekä joukkueeseen kipeästi tarvittua pituutta, sekä leveyttä toppariakselille. Toppareista Aho onkin taas suuren tehtävän edessä, jonka mies pystyy suurella todennäköisyydellä hoitamaan kyllä. Vierelle laitetaan joko 19-vuotias Pirttijoki tai vaihtoehtosesti rämäpäinen Kuusijärvi, jonka kuva löytyy sanakirjassa kohdasta asennetoppari. Erittäin hyvä välillä ja toisaalta tekee käsittämättömiä virheitä ja ryntäilyitä. Vesala pelasi laitapakkina talvella, mutta on Honkavaaralle todella tärkeä pelaaja, koska voi oikeastaan pelata mitä paikkaa tahansa ja Anyamele voi pelata vasenta laitapakkia ilman, että valmentaja tarvii suuremmin nitroja ennen pelin alkua. Gelan kanssa keskikentällä pelaava HIFK:n kulttipelaaja Jukka Halme alkaa olemaan jo melkoinen riskitekijä kentällä. Mies taistelee puurtaa tsemppaa tekee kaikkea, mutta taidot ja nopeus alkavat loppua hiljalleen kesken. Toisaalta jos Honkavaara laittaa 4-4-2 järjestelmän jotta saa Sihvolan ja Mäkelän molemmat kentälle, niin Peltonen voi ottaa Halmeen paikan. Laidalle nyt on jonkinverran tunkua. Oikein kovia miehiä sinne ei ole asettaa, mutta Anyamele, Rantanen, Jurvanen ja Korhonen taistelevat niistä minuuteista ja Honkavaara toivoo tason nostoa joiltakin näistä, että laitapelaaminen saataisi Veikkausliigan vaatimalle tasolle. Kärjessä löytyy kyllä Mäkelän ja Sihvolan mukana niin paljon tulivoimaa, että varmasti tänäkin vuonna kovaa taisteleva HIFK ei joudu puristamaan sarjapaikkansa puolesta, vaan selviävät tästäkin kaudesta kunnialla. HIFK:n pelaajabudjetti on koko sarjan toiseksi pienin 340 000, mutta seuran budjetiksi on ilmoitettu 1 200 000. Ei taida pääkaupunkiseudun olosuhteissa toimiminen kovin halpaa touhua.
10 PK-35 Vantaa
Ennakoissa keskikastiin nostettu joukkue lähtee kauteen kuitenkin pitkälti viimekauden miehistöllä. Joukkueen syömähammas ja osaomistaja Pablo Counago vastaa kokolailla liikaa joukkeen tehoista yksikseen. Toisaalta potentiaalia löytyy 10-15 maalin kauteen, jos 36-vuoden ikä ei ala hiljalleen painamaan. Raimi-Manev topparipari on divarin kärkitasoa, mutta nyt ollaan sarjapykälää ylempänä. Carlos Portela loisti divarissa viime vuonna, mutta tässäkin nyt on se totuus vastassa, ettei se tarkoita suoraa loistetta veikkausliigassa. Äijälä ja Vilaboa pystyvät hoitamaan laitapakin tehtävät, mutta Xhaferilla saattaa olla vaikeuksia pysyä jo liigavauhdissa. Garcia ja Miquez tuntuvat olevan ykkösvaihtoehdot linkkeihin, mutta ainakin Mombilo haluaa varmasti haastaa miehet peliajasta. Kymppipaikalla on PK:n pelin sielu Counago ja kärjessä aloittanee joka pelin Njazi Kuqi, mikäli vaan mies on elävien kirjoissa. Muodostavat Counagon kanssa varmaan liigan hitaimman hyökkääjäparin, mutta ei anneta sen hämätä. Miehet ovat paikan saadessaan erittäin vaarallisia. PK-35 Vantaa on laajuudeltaan erittäin kapea joukkue ja muutama pidempi loukkaantuminen voi syöstä joukkueen jopa putoamiskuilun partaalle, mikäli ei seuran johto siinä vaiheessa avaa rahapussiaan uudelleen. PK:n valmentaja Shefki Kuqi kuuluu sarjan mielenkiintoisimpiin valmentajiin, mutta ei mielestäni todellakaan parhaisiin. PK:n joukkue on suhteellisen kallis (400 000€) laajuuteensa nähden ja seuran kauden budjetiksi on ilmoitettu 740 000. Vantaalla toiveet suunnataankin siis vähäisiin loukkaantumisiin ja siihen, että Vantaalaiset löytävät sankoin joukoin katsomoon kannustamaan omiaan.
11. Ilves
Tampereella on jälleen todistettu, että jos asiat menevät muuten jalkapallossa hyvin, niin toimistolla ne viimeistään sössitään kunnolla! Keith Armstrong tuhosi puoliammattilaisjoukkueellaan suurempiaan viikosta toiseen. Miehen todella yksinkertainen pelisysteemi toimi kun sveitsiläinen kello, mutta sitten hän sattui menemään toiseen osa-aikaiseen työhönsä samaan aikaan kun olisi pitänyt olla osa-aikatöissä Ilveksellä. Näin ollen täysin merkityksettömän ottelun jälkeen Ilves irtisanoi Armstrongin ja nyt liigadebyyttiään tekee nuorten maajoukkueen mukana hengaillut Jarkko Wiss. Materiaali on samaa tasoa kun viime vuonna, paitsi että johtohahmoihin kuuluneet Ojanperä ja Kujala poistuivat näytelmästä. Uusia miehiä tuli Aspegren, Milosavljevic, Soisalo ja Tendeng. Näistä Romaniassa ja viimeisenä Senegalissa pelannut Tendeng saattaakin tampereelta valuneiden tietojen mukaan olla parhaimmillaan Jarkko Wissin pelastus. Muuten Wiss saakin toivoa, että Hilander torjuu kaiken ja Hjelm ottaisi suuren askeleen eteenpäin urallaan, tai muuten tämä saattaa tältä erään olla viiminen liigakausi kissapedoilla. Leveyttä kyllä riittää, mutta tasoa puuttuu. Kaiken lisäksi Jarkko Wiss on koko talven kokeillut tehdä kerran syödystä ruoasta ruusuja todella kunnianhimoisella pelitavalla ja tulokset ovat tähän asti olleet ainakin aivan karmeita. Kaiken lisäksi palloo on työnnetty ”Lada” Lahtiselle jalkaan aina kun mahdollista ja kun herran kosketus on kauniisti ilmaistuna ”louhikkoinen”, niin palloja on menetetty enemmän kuin laki sallii ja lakikin sallii aivan liikaa. Jos Jarkko Wiss ei nopeasti herää unestaan ja ymmärrä joukkueen potentiaalia on tupsukorvilla luvassa todella tuskainen kausi. Ilveksen pelaaja budejtti tälle kaudelle on 350 000 ja koko seuran budjetti 890 000€. Eli kun tiedetään Tammelan yleisömäärät ja Ilveksen hyvä varainhankinta, niin luvassa on joka tapauksessa toinen taloudellisesti positiivinen kausi putkeen.
12. PS-Kemi
PS-Kemin materiaali ei ole liigatasoa, mutta se saattaa selvitä karsintaan ihan vain koska Kemiin on pitkä matka hakemaan vieraspisteitä. Muutenkin on odotettavissa, että Ilves ja Kemi eivät kauheasti pinnoja napsi, niin kotiedun turvin voi hyvin pysyä sarjassa. Kemissä ei nousun jälkeen lähdetty suurempia hankintoja tekemään, vaan odoteltiin lähinnä mitä syliin tippuu ja sitten tippui Suomen mestari Savic. Savic pyrki edelliskauden jälkeen eurooppaan, mutta ei päässyt ja leikkejensä lopuksi ei kelvannut enään SJK:hon. Joka tapauksessa kyseessä on hurja kaappaus PS-Kemiltä ja tämä mies voi mahdollistaa Ilveksen kepittämisen putoamiskilpailussa. Tämän lisäksi joukkueella on jotain mitä Ilveksellä ei ole, eli Veikkausliiga tason täyttävä hyökkääjä. Aliu Djalo, jonka paidassa saattaa lukea ”Kaby”. Mies on erittäin hyvä liikkumaan ja omaa mahtavan pelikäsityksen. Muuten joukkue onkin hädin tuskin liigatasoa, mutta Jari Åhmanin joukkueelle rakentama pelitapa ymmärtää sen. Kemi pyrkii pallon riistämisen jälkeen hyökkäämään nopeasti ja saamaan tulosta aikaiseksi vastahyökkäys pelaamisella. Tämä onkin se ase mikä antaa Kemille mahdollisuuden punkea Ilves putoajan paikalle. Joka tapauksessa, koska Jarkko Wiss on julkisuudessa sanonut, että Ilves tulee vahvistumaan vielä muutamalla ”oikella vahvistuksella” kauden aikana, niin minä langetan suoran putoajan paikan PS-Kemille. Edessä kuitenkin tiukka taistelu Ilveksen kanssa.
-Esa Virkki-
